Hellurei!
Long time no see.
Muutamakin syy blogin pitkiin talviunosiin. Merkittävin niistä ehkä läppärin delaaminen. Tai no näppäimistön. Toki saisin miehen läppäriä lainata, mutta nääh. Tai no sillä kirjoittelen nytkin. Ei vaan jaksa ostaa uutta konetta, eiks läppärit oo vähän so last season?! Ja samalla rahalla voi ostaa jotain muuta kivaa. Kuten uuden iPhonen. Mutta ei silläkään blogia jaksa näpytellä.
Toinen syy hiljaisuuteen on fitnessähky. Ja itsensä hukkaaminen ja etsiminen. Tai no se on kai sitä elämää.
Jotenkin haluan kirjoitella elämästäni ja jakaa kuvia, mutta toisaalta en halua ihmisten tietävän musta kaikkea. Tää bloggaaminen omasta elämästä on kyllä niin naisten juttu. Miesten blogit on järjestäen sellaisia asiapitoisia tai lekkeriks vedettyjä. Mut kai tähän kirjoittamiseen ja vuorovaikutukseen joku ajaa. Jatketaan nyt sitte!
Aloin alkutalvesta syömään tietoisesti vähän enemmän ja treenaamaan salilla kovemmin, ts. tavoittelin lisää lihaksia Muscle Challengin ohjeilla. Pidin kyllä kovasti rankoista treeneistä ja kunnon ruokamääristä. Reilumpi syöminen ehkä vaan oikeutti mun mielessä myös viikonlopun reilummat vapaasyömiset ja alkoihan se fläsä sit ahistaa. Alkuvuodesta meinasin alkaa dieettaamaan ylimääräisiä pois ja kuvittelin että alta vois jopa kuoriutua jotain uutta ja ihanaa. Mut eipä se niin helppoa ollutkaan. Viikonloppuherkuttelusta oli vaikea päästä eroon ja nyt kun myöhemmin mietin mun nukkuminen oli perseestä koko talven. Koiralla oli vähän väliä maha sekaisin ja sain juosta harva se yö ulkona. Muutenkin olen aina ollut herkkäuninen, niin siinähän ne yöt meni kuunnellen milloin kuuluu ovelta "raapsraaps" :D
Kovasti suunnittelin myös meidän Thaimaan matkalle lähteväni kivassa kunnossa, mutta ei. Kuten oon jo ennenkin todennut, aikataulut kusee mulla aina. Liikaa painetta ja homma leviää käsiin.
Mutta mitäs me muutamasta ylimääräisestä kilosta, kun Thaimaassa oli aivan ihanaa! Oma kulta, lämmintä (no oikeasti ihan helvetin kuuma!! :D ) ja hienoja maisemia. Oli niin mahtavat kaks viikkoa, vaikkakin olin pari päivää flunssassa ja oksennustaudissa.. Mutta muuten kyllä nautin sydämeni kyllyydestä! Ihana irtiotto arjesta ja pimeän synkän talven keskeltä <3
Voin kirjoitella matkasta vielä myöhemmin lisää! Nyt mulla ei ole kuviakaan kuin mitä facesta pihistin :)
Tässä nyt tälläinen lyhyt selonteko menneestä talvesta ja pieni alustus itselle taas kirjoittamiseen. Olen tehnyt niin paljon ajatustyötä tämän syömisen ja treenaamisen suhteen että huh! Jotenkin kaipaan Kiloklubin aikoja ja ihmisiä ja sitä ajatusmallia mitä siellä opetetaan. Alkoi ahdistaa tää fitnessmaailman dieettaminen ja cheattipäivät ja äh. Ei musta oo niin kurinalaiseen elämään ja cheattipäivät tuntuu ainakin näin syömisongelmaiselle aika rankoilta henkisesti ja fyysisesti. Meinasin tuossa alkaa taas liusua siihen ahmimiseen ja oksentaakin taisin kerran tai pari talven aikana. Toki nyt myöhemmin tiedostan, että olin talvella aika väsynyt ja ehkä vähän ahdistunutkin.
Nyt oon koittanut eniten keskittyä hyviin yöuniin. Siitä lähtee jaksaminen hyvin syömiseen ja treenamiseen. Herkutteluja oon tietoisesti vähentänyt, mutten kokonaan kieltänyt. Tiedän et sokeri koukuttaa mua ihan älyttömästi, joten sitä on helpompi vältellä kuin käyttää kohtuullisesti. Mut sitäkin pitää opetella, joten palataan ihan perusasioihin; kotiin ei osteta irtokarkkisäkkejä, eikä töissä vedetä keksiä ja pullaa, mutta ravintolaillallisilla ja juhlissa voi syödä suklaakakkua. Lisäksi oon tehnyt itseni kanssa rauhan alkoholin suhteen. Jos mun tekee mieli lähteä juhlimaan ja juoda niin sit mä teen niin. Mut grilliruoat ja krapulamätöt ei kuulu enää samaan syssyyn! :D
Oon nyt kuukauden elänyt tätä uutta-vanhaa elämäntapamuutosta ja olo on hyvä ja rento. Tyytyväinen. Onnellinen. Ja toiveikas.
Mun uusi motto on; mitä voin tänään tehdä pikkaisen paremmin? :)
Ainiin! Oon innostunut kokeilemaan vähän voimia salilla. Maastavedossa nousi viime viikolla 90kg. Vielä ois kymppi tavoitteeseen.
Tuntuu kivalta että on tavoitteita. Tahdon olla vahva. Tunnen olevani henkisestikin vahvempi, kun tiedän olevani fyysisesti vahva.
No nyt, innostuin höpöttelemään :) Mutta täällä ollaan, ei nyt niin fit vieläkään, mut elossa ja onnellinen!
Kai mä tätä miekkosen konetta voisin jatkossakin lainailla kirjoittamiseen! Kuullaan!
<3 Bruth
P.S. Mua voi seurailla Instagramissa nimimerkillä queenbruth. Oon siellä vähän aktiivisempi :)
