Blogin kirjoittaminen on aika ajoin mielessä ja koskaan sille ei tunnu olevan hyvää aikaa. Nyt oon kuitenkin kolmatta päivää kotona kipeenä, niin ehtinyt hyvin ajatella ja suunnitella asioita ja yhtenä niistä päätin tämänkin homman taas aloittaa. Nytkin kisu koittaa tunkea mun syliin samaan aikaan, mikä kyllä tekee tästä kirjoittamisesta hivenen hankalaa.. :)
Meinasin ensin poistaa koko vanhan blogin ja aloittaa uuden, mutta kun luin vanhoja postauksia läpi, niin ne olikin ihan hauskoja, mitä niitä sit poistamaan. Jatketaan tästä.
Blogin nimi tosin pitäisi muuttaa, koska täytin jo viime tammikuussa kolmekymmentä ja idea vähän niinku oli ja meni jo. Enkä mä edelleenkään kovin "fit" oo..
No eniveis vaikka treenaus on iso osa mun elämää, haluaisin muustakin kirjoitella jatkossa, joten nimi menee vaihtoon. Oon pyöritellyt mielessä jotain "30 and life". Koska Skid Row ja 18 and life.. :D Apua mä oon lapsellinen!
Hassua katsoa kahden vuoden takaisia kuvia, miten pieneltä mä näytin ja muistan vaan miten isolta musta tuntui. Edelleen oon tässä jojoillu painon kanssa 70-76kg väliä. Ennen kesää painoin 70kg ja kesän jälkeen sen 76kg.. Turhauttavaa!
Viimeksi kirjoittelin tuosta Bodycampin Ms.Fitness nettivalmennuksesta, jonka olin aloittanut. Se oli ihan kiva ja sainkin sen talven aikana, no taas sen 6kg pois! :D Mikä sit tuli kesällä takas! Kesän ajan menin 3kk FitpowerFinlandin PowerBooty-ohjelmalla, missä oli tosi paljon alakroppatreeniä ja paljon ruokaa, et toki varmaan tuli massaakin alakertaan, mut kyllä myös söin ja join vapaammin, kuin talvella, et rasvaa varmaan suurin osa.
Laitetaas tähän nyt nää viime talven muutoskuvat. Eli ajalta syyskuu-helmikuu. Painossa eroa n. 4kg. Noi poseeraukset nyt on mitä on, mut näistä näkee aika hyvin, miten vyötäröltä eniten lähti rasvaa.
Nyt painan 74kg ja kovin taas koitetaan sitä rasvaa poltella pois ja säilyttää silti lihakset.. Kävin kuukausi sitten Inbody-mittauksessa, jossa mun rasvaprosentti oli 29. Aloitin siis silloin kuukausi sitten Fitclubfinlandin Fithaasteen, joka kestää 10 viikkoa, jonka jälkeen ois taas tarkoitus käydä tsekkaamas rasvat.
Näköjään siis vähän väliä on joku nettivalmennus mulla meneillään :D Myös oon melkein vuoden nyt käynyt treenaamassa valmentajan kanssa noin kerran kuussa. Ne on kehittäny mun treeniä kyllä tosi paljon ja ihan hulluja treenejähän ne hänen kanssa tehdyt kerrat ovat.. Siis varsinkin jalkatreenit. Monesti oon kuvitellut kuolevani sinne jalkaprässiin..
Oishan tässä nyt vaikka mitä kirjoitettavaa kuluneelta vuodelta, mutta aloitetaan tällä ja jätetään muutama juttu takataskuun..
Nyt kipasen kauppaan ja taistelen itseni kanssa etten osta mitään läskiherkkuja, vaan vaikka hedelmiä ja lehtikaalia. Lehtikaalisipsit on ihan mun pelastus, kun tekee mieli herkutella! :)
Moikka!
B
Almost thirty and fit!
Matkalla kohti kolmeakymppiä ja elämäni kuntoa! :)
perjantai 6. marraskuuta 2015
sunnuntai 24. elokuuta 2014
Taas mennään!
Heippati!
Kirjoittelin kerran kesällä yhden luonnoksen, mutta en saanut sitä valmiiksi saakka kerralla, joten se jäi sitten julkaisematta.. Oon muutenkin koittanut vähentää koneella olemista ja elää enemmän oikeaa elämää ja oon kai siinä onnistunutkin ihan hyvin. Ainakin jos katsoo kuinka usein kirjoitan tänne :D
Ajankäytön suunnittelussa toki vois ottaa huomioon aina silloin tällöin aikaa blogin kirjoittelulle. Siinä kun saa omia ajatuksia vähän ylös ja käsiteltyä. Ja tekis ihan hyvää kirjoittaa pidempiä tekstejä, kun töissä ei tule muuta kuin lyhyitä sähköposteja kirjoiteltua ja jos joskus vielä alan opiskelemaan, niin sais olla vähän sitä rutiinia kirjoittamiseen :)
Mulla on ollu ihan mieletön kesä! :) Toki oon käynyt töissä, kolmisen viikkoa pidin kesälomaa, mutta tuntuu että oon vaan pitänyt hauskaa, juhlinut, matkustellut, syönyt ja juonut ja silti myös treenannut. Mulla on ollut hyvä olla.
Katselin viime kesän kuvia ja näytin tosi pieneltä ja silti vain muistan miten stressaantunut ja tyytymätön olin läskeihini.. Painokin on noussut viime kesästä 4-5kg, mut jotain on tainnut naksahtaa päässä, kun nykyään hyvin syöminen tulee melko lailla itsestään ja osaan myös ottaa rennommin, enkä skitsoile alkoholista tai herkuttelusta. Ainakaan suurimman osan aikaa :D
Salilla oon kesälläkin käynyt pari-kolme kertaa viikossa ja aamulenkkejä tehnyt aina silloin tällöin, kuten myös mäkijuoksua ja TRX-treenejä. Maastavedossa sain mun tavoitteen eli 100kg nostettua, nyt koitan saada kyykkyyn ja penkkipunnerruksiin lisää rautaa. Kyykkyä tein edellispäivänä 5 x 60kg ja penkkipunnerrusta vasta 1 x 35kg joten niissä riittää työsarkaa vielä pitkälle.. :D
Takareittä ihastelin.. :D |
Eniten tällä hetkellä olen innoissani ja onnellinen, että kahden vuoden vinkumisen jälkeen mun avopuoliso Henkka ihan itse ehdotti, että hän vois alkaa käymään kanssa salilla. Ollaan nyt 4 kertaa käyty yhdessä ja oon niin tyytyväinen! <3 Katsotaan nyt pysyykö hänen innostus vielä opiskelujen alkaesssa ja talven tullessakin.. Toivotaan! :)
Oon tässä jo jonkun aikaa miettinyt oman pt:n palkkaamista ja jollei Henkka ois lähtenyt opiskelemaan, niin varmaan olisinkin palkannut. Mutta nyt kun täytyy alkaa pärjäämään pelkästään mun palkalla, niin ei ole mitään järkeä maksaa reilua kahtasataa kuukaudessa..
Joten päätin pitkän vierestä seuraamisen ja tulosten näkemisen perusteella ostaa Bodycampin puolen vuoden Ms.Fitness-paketin. Minusta 150e hintaan nähden saan aika paljon. Kuukausittaiset ruokavaliot ja treeniohjelmat. Ainakin kuvittelisin, että joku ihan oikeasti katsoo ne kuvat mitkä sinne laitan omien tietojen ja tavoitteiden kanssa :) Lisäksi muistaakseni kolmesti on "pt-tapaaminen" sähköpostin välityksellä, jolloin katsotaan kehitys ja jatko. Ja yhteistapaamiset ryhmän kesken!
Oikeastaan mun mukaan lähtemisen sinetöi meidän viime kesäisen BC-ryhmän facebook-keskustelu, josta moni oli lähdössä tähän neljänteen Ms.fitnessiin. Kiva kun on vähän joitain ennestään "tuttuja" mukana! Ja lisäksi tällä viikolla kuulin, että myös mun kaksi peruskouluaikaista ystävää on lähdössä mukaan, joten siitä oon vielä enemmän innoissani, että näen heitä pitkästä aikaa yhteistapaamisissa! :)
En nyt tiedä kuinka paljon puolessa vuodessa voi saada lisää lihasta, kun kuitenkin tärkeämpää mulle ois polttaa rasvaa pois ja samanaikaisesti mä en ainakaan itse ole moiseen pystynyt, mutta katsotaan!
Otettiin tänä aamuna parit kuntokuvat, että tästä lähdetään! Hui! Aina yhtä pelottavaa laittaa itestään moisia kuvia.. Edestäpäin ei viel kehtaa! :D
Olen innoissani lähdössä mukaan tälläiseen vähän pidempään projektiin, eikä vain parin kuukauden kiristelyyn. Olo on tosi motivoitunut ja mitä muuta se voi ollakaan rennon kesän jälkeen! :D
Mulla ois vaikka kuinka paljon kuvia kesän ajalta, mut jospa nyt muutaman tähän vielä loppuun laittelen :)
Eiköhän tällä aurinkoenergialla jaksa taas pimeän ja pitkän talven!! :)
Koitan nyt syksyn tullen ja tuon valmennuksen edetessä päivitellä useammin kuulumisia ja kuntokuvia!
See ya!
<3 Bruth
perjantai 16. toukokuuta 2014
Joko blogi heräilis talviunilta..?
Hellurei!
Long time no see.
Muutamakin syy blogin pitkiin talviunosiin. Merkittävin niistä ehkä läppärin delaaminen. Tai no näppäimistön. Toki saisin miehen läppäriä lainata, mutta nääh. Tai no sillä kirjoittelen nytkin. Ei vaan jaksa ostaa uutta konetta, eiks läppärit oo vähän so last season?! Ja samalla rahalla voi ostaa jotain muuta kivaa. Kuten uuden iPhonen. Mutta ei silläkään blogia jaksa näpytellä.
Toinen syy hiljaisuuteen on fitnessähky. Ja itsensä hukkaaminen ja etsiminen. Tai no se on kai sitä elämää.
Jotenkin haluan kirjoitella elämästäni ja jakaa kuvia, mutta toisaalta en halua ihmisten tietävän musta kaikkea. Tää bloggaaminen omasta elämästä on kyllä niin naisten juttu. Miesten blogit on järjestäen sellaisia asiapitoisia tai lekkeriks vedettyjä. Mut kai tähän kirjoittamiseen ja vuorovaikutukseen joku ajaa. Jatketaan nyt sitte!
Aloin alkutalvesta syömään tietoisesti vähän enemmän ja treenaamaan salilla kovemmin, ts. tavoittelin lisää lihaksia Muscle Challengin ohjeilla. Pidin kyllä kovasti rankoista treeneistä ja kunnon ruokamääristä. Reilumpi syöminen ehkä vaan oikeutti mun mielessä myös viikonlopun reilummat vapaasyömiset ja alkoihan se fläsä sit ahistaa. Alkuvuodesta meinasin alkaa dieettaamaan ylimääräisiä pois ja kuvittelin että alta vois jopa kuoriutua jotain uutta ja ihanaa. Mut eipä se niin helppoa ollutkaan. Viikonloppuherkuttelusta oli vaikea päästä eroon ja nyt kun myöhemmin mietin mun nukkuminen oli perseestä koko talven. Koiralla oli vähän väliä maha sekaisin ja sain juosta harva se yö ulkona. Muutenkin olen aina ollut herkkäuninen, niin siinähän ne yöt meni kuunnellen milloin kuuluu ovelta "raapsraaps" :D
Kovasti suunnittelin myös meidän Thaimaan matkalle lähteväni kivassa kunnossa, mutta ei. Kuten oon jo ennenkin todennut, aikataulut kusee mulla aina. Liikaa painetta ja homma leviää käsiin.
Mutta mitäs me muutamasta ylimääräisestä kilosta, kun Thaimaassa oli aivan ihanaa! Oma kulta, lämmintä (no oikeasti ihan helvetin kuuma!! :D ) ja hienoja maisemia. Oli niin mahtavat kaks viikkoa, vaikkakin olin pari päivää flunssassa ja oksennustaudissa.. Mutta muuten kyllä nautin sydämeni kyllyydestä! Ihana irtiotto arjesta ja pimeän synkän talven keskeltä <3
Voin kirjoitella matkasta vielä myöhemmin lisää! Nyt mulla ei ole kuviakaan kuin mitä facesta pihistin :)
Tässä nyt tälläinen lyhyt selonteko menneestä talvesta ja pieni alustus itselle taas kirjoittamiseen. Olen tehnyt niin paljon ajatustyötä tämän syömisen ja treenaamisen suhteen että huh! Jotenkin kaipaan Kiloklubin aikoja ja ihmisiä ja sitä ajatusmallia mitä siellä opetetaan. Alkoi ahdistaa tää fitnessmaailman dieettaminen ja cheattipäivät ja äh. Ei musta oo niin kurinalaiseen elämään ja cheattipäivät tuntuu ainakin näin syömisongelmaiselle aika rankoilta henkisesti ja fyysisesti. Meinasin tuossa alkaa taas liusua siihen ahmimiseen ja oksentaakin taisin kerran tai pari talven aikana. Toki nyt myöhemmin tiedostan, että olin talvella aika väsynyt ja ehkä vähän ahdistunutkin.
Nyt oon koittanut eniten keskittyä hyviin yöuniin. Siitä lähtee jaksaminen hyvin syömiseen ja treenamiseen. Herkutteluja oon tietoisesti vähentänyt, mutten kokonaan kieltänyt. Tiedän et sokeri koukuttaa mua ihan älyttömästi, joten sitä on helpompi vältellä kuin käyttää kohtuullisesti. Mut sitäkin pitää opetella, joten palataan ihan perusasioihin; kotiin ei osteta irtokarkkisäkkejä, eikä töissä vedetä keksiä ja pullaa, mutta ravintolaillallisilla ja juhlissa voi syödä suklaakakkua. Lisäksi oon tehnyt itseni kanssa rauhan alkoholin suhteen. Jos mun tekee mieli lähteä juhlimaan ja juoda niin sit mä teen niin. Mut grilliruoat ja krapulamätöt ei kuulu enää samaan syssyyn! :D
Oon nyt kuukauden elänyt tätä uutta-vanhaa elämäntapamuutosta ja olo on hyvä ja rento. Tyytyväinen. Onnellinen. Ja toiveikas.
Mun uusi motto on; mitä voin tänään tehdä pikkaisen paremmin? :)
Ainiin! Oon innostunut kokeilemaan vähän voimia salilla. Maastavedossa nousi viime viikolla 90kg. Vielä ois kymppi tavoitteeseen.
Tuntuu kivalta että on tavoitteita. Tahdon olla vahva. Tunnen olevani henkisestikin vahvempi, kun tiedän olevani fyysisesti vahva.
No nyt, innostuin höpöttelemään :) Mutta täällä ollaan, ei nyt niin fit vieläkään, mut elossa ja onnellinen!
Kai mä tätä miekkosen konetta voisin jatkossakin lainailla kirjoittamiseen! Kuullaan!
<3 Bruth
P.S. Mua voi seurailla Instagramissa nimimerkillä queenbruth. Oon siellä vähän aktiivisempi :)
keskiviikko 27. marraskuuta 2013
Valohoitoa
Heipat!
Pitkästä aikaa.. Parisen kuukautta on mennyt viime kirjoittelusta ja nyt pitäis saada kerrottua syksyn kuulumiset samassa postauksessa, ei tuu mittää, niin paljon on tapahtunut!! No eikä ees oo. Käyn vaan töis ja salil ja lenkil ja sitä samaa! :) Mut sehän se, arki on ihmisen parasta aikaa!
Oon tässä viime aikoina paljon ajatellut tätä omaa eloa. Miten rutiiniksi liikkuminen on jo tullut ja miten onnellinen oon siitä. Se tuntuu ihan mielettömän hyvältä, miten haluaa päästä liikkumaan ja miten hyvä olo on, kun liikkuu säännöllisesti.
Aleksander Stubb twiittasi kerran jotenkin näin; "Mulla ei oo aikaa olla liikkumatta. Yksi tunti urheilua antaa kaksi tuntia energiaa." Jotenkin niin loistavasti sanottu, jotta jäänyt mieleen. Näinhän se juuri on!
Ja miten mäkin vähän ajattelen niin, kun joku haluais alkaa liikkumaan mutta eijaksakiinnostaehdi, että siitä vaan lenkille ja salille, kyllä se siitä lähtee. Ja kyllähän se lähteekin, mutta kyllä se aikansa ottaa ja vaatii todella paljon ajatustyötä ja toistoa, ennen kuin siitä oikeasti tulee rutiinia ja nautinnollista. Niin kuin minkä tahansa uuden asian opettelu vaatii tuhansia toistoja, (esim. ratsastus, pianon soitto) niin myös sen uuden elämäntavan. Ja mulla tän blogin kirjoittaminen..!! :P
Muistan itekin miten vielä vuosi sittenkin sai käydä hirveän juupas-eipäs keskustelun päässään ja potkia ittensä liikkumaan. Mieluimmin silloin jäi rankan työpäivän jälkeen sohvalle viinilasin kanssa. Ja aika usein kera herkkujen. Nykyään treenaan usein jo ennen töitä ja töiden jälkeen illalla tulee vielä lenkkeiltyäkin. Ja jotta jaksaa treenata ja liikkua on syötävä hyvin. Ja meneehän se myös toisinpäin; kun liikkuu niin keho ja aivotkin mielii parempaa ravintoa. Positiivinen noidankehä! :)
Eikä se oo mitään iisiä aloittaa tosta noin vaan salilla treenaamista, kyllä siinä apua tarvii ihan mielettömästi. Ja palavaa halua kehittyä ja oppia. Se vie vuosia, että sä alat olemaan hyvä siinä. Kuten mikä tahansa laji. Siitä oon onnellinen, että oon siellä salilla myös nuorempana käynyt ja nyt alkaa hiukan jo tuntumaan siltä, että tietää edes vähän mitä siellä tekee ja miten :) Vaikka toisaalta en tiedä yhtään mitään! Youtube, lehdet ja blogit auttaa paljon, mut ihan aloittelevalle suosittelisin kokeneempaa kaveria ja personal traineria katsomaan ja auttamaan.
Yhdeksi pahimmista kompastukivistä oon nyt huomannut alkoholin käytön. Enkä nyt puhu mistään lasillisesta parista viiniä, vaan ihan kunnon juhlimisesta. Seuraavana päivänä keho on ihan sekaisin, ihan hirveen työn takana pysyä fiksuissa syömisissä, kun keho huutaa hiilaria, rasvaa, suolaa, sokeria. Ja koska itsekään en enää oo parikymppinen niin kyllä se nuutunut, väsynyt, viluisa olo kestää vielä sen pari kolme päivää. Voin sanoa, että lauantaina kun juhlittiin työpaikan pikkujouluja niin kyllä vasta tänään on ollut normaali energinen olo. Huh! Mutta toisaalta rakastan hyviä juhlia, iloista seuraa ja tykkään viineistä ja drinkeistä.. Tällä hetkellä se hauskuus vielä ajaa ohi ja jaksaa just ja just kärsiä ne pari päivää.. Mutta eiköhän tammikuussa taas tee ihan poikaa pitää vähän tipatonta ja kökkiä kotona :)
Sitä vaan tässä koitin summata että ei se alkoholi tee hyvää laihdutukselle, jos moinen on mielessä. Ensinnäkin tulee hurjasti kaloreita ja keho menee sekaisin moneksi päiväksi, jolloin on vaikea tehdä hyviä valintoja syömisen suhteen.
Sen olen tässä syksyllä mukavasti sisäistänyt, että mennään hyvän olon kautta. Ei nipoteta turhasta ja liikutaan siten mikä parhaalta tuntuu. Viikonloppuisin oon ottanut rennommin ja syönyt välillä vähän liikaakin, mutta tietty rentous ja valinnanvapaus tekee hyvää mielelle. Koitan aina ensisijaisesti ajatella mikä ruoka tekee mulle hyvää, sekä fyysisesti että henkisesti. Ja ajatella miten hienoa on, että pystyy liikkumaan ja treenaamaan. Kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta. Keho janoaa liikkumaan ja mulle rutiiniksi onkin nyt muodustunut muutama aamulenkki ja 3-4 salitreeniä viikossa. Tuntuu hyvältä määrältä se.
Ei se itsekuri vaan tahdonvoima!
Paino mulla viimeksi punnatessa oli 71kg, joten hiukan se on noussut alhaisimmasta lukemasta. Mutta oon ihan tietoisesti koittanut syödä vähän enemmän hiilareita, no koska lihakset. On se vähän vaikeaa koittaa tasapainotella tässä kun haluaisi lisää lihasta ja kuitenkin samaan aikaan läskiä pois.. Eeettätotanoinniii.. Koitan täs ny jotenkin tasapainotella, katotaan kuin käy :)
Ruokavaliossa mulla on hiukan tapahtunut muutosta, kun tuossa reilu kuukausi sitten alkoi olla päivittäisiä ihan hulluja vatsakipuja. Monena iltana itkin kaksinkerroin sohvalla. Jotenkin aloin miettimään maitorahkaa.. (No varmaan nyt niin trendikkään maidottoman ja viljattoman takia..) Siitä oli alkanut tulemaan kovin hapan olo syömisen jälkeen ja vatsaa usein kivistikin. Vaikka kuinka tykkään maitorahkasta, niin päätin kokeilla olla muutaman viikon ilman. Alkuun tuntui tosi vaikeelta korvata sitä millään, onhan se nyt niin helppo ja hyvä välipala ja sitä on tullut jo monta vuotta syötyä päivittäin. Vaklailin sit vähän Kukan ja Samin "Haluan olla minä"-prokkista ja otin heraa, pähkinöitä ja marjoja tilalle. Ja kumma kyllä ei se rahkan korvaaminen niin iso juttu ollutkaan. Tai mikä siinä nyt vaikeeta vois ollakaan; hera-hyvää, pähkinät-hyvää, marjat-hyvää. Tadaa!
Ja kyllä se mahakipu siitä sit pikkuhiljaa helpottikin. Lisäilin kyllä myös maitohappobakteereja ja psylliumkuitua ruokavalioon. Ja oikeastaan siitä se ajatus sit lähti ja vähän niinkö innostuinkin maidottomasta ja viljattomasta. Mutta silti rennosti!! :D Pakko kyllä myöntää et maha on paljon tyytyväisempi (ja litteämpi!!) nyt.. Mut kattotaan, niin kauan kuin tuntuu hyvältä, eikä mee turhan vaikeeks niin jatketaan.
Dodii! Riittäisköhän kuulumiset tälle kertaa. Ku se uni on meinaa ihan hirmu tärkeä! Ni kato pakko mennä ajois nukkumaan. Jotta jaksaa herätä aamulla salille! Onneksi on ihana sisko joka treenaa mun kanssa, oishan se yksin paljon vaikeampi päästä aamulla ylös ja salille. Thanks sys! <3
Ainiin, viimeksi kirjoittelin ja panikoin niistä kaverin fiftaribileistä. Hui hai! Kivat vaatteet kumminkin löysin ja olo oli hyvä ja tältä siellä sit näytin;
Kreisii!! :D
Kaikenkaikkiaan ja yhteenvetona ja näin viimeisiksi sanoiksi ja muutenkin on ilo kertoa, että mun syksy on mennyt tosi kivasti. Kai se on toi salin kirkas valohoito aamuisin, mikä tekee ihmisen onnelliseksi! :)
Pitäkää huolta! <3
-B
Pitkästä aikaa.. Parisen kuukautta on mennyt viime kirjoittelusta ja nyt pitäis saada kerrottua syksyn kuulumiset samassa postauksessa, ei tuu mittää, niin paljon on tapahtunut!! No eikä ees oo. Käyn vaan töis ja salil ja lenkil ja sitä samaa! :) Mut sehän se, arki on ihmisen parasta aikaa!
Oon tässä viime aikoina paljon ajatellut tätä omaa eloa. Miten rutiiniksi liikkuminen on jo tullut ja miten onnellinen oon siitä. Se tuntuu ihan mielettömän hyvältä, miten haluaa päästä liikkumaan ja miten hyvä olo on, kun liikkuu säännöllisesti.
Aleksander Stubb twiittasi kerran jotenkin näin; "Mulla ei oo aikaa olla liikkumatta. Yksi tunti urheilua antaa kaksi tuntia energiaa." Jotenkin niin loistavasti sanottu, jotta jäänyt mieleen. Näinhän se juuri on!
Mäkijuoksut done! |
Muistan itekin miten vielä vuosi sittenkin sai käydä hirveän juupas-eipäs keskustelun päässään ja potkia ittensä liikkumaan. Mieluimmin silloin jäi rankan työpäivän jälkeen sohvalle viinilasin kanssa. Ja aika usein kera herkkujen. Nykyään treenaan usein jo ennen töitä ja töiden jälkeen illalla tulee vielä lenkkeiltyäkin. Ja jotta jaksaa treenata ja liikkua on syötävä hyvin. Ja meneehän se myös toisinpäin; kun liikkuu niin keho ja aivotkin mielii parempaa ravintoa. Positiivinen noidankehä! :)
Eikä se oo mitään iisiä aloittaa tosta noin vaan salilla treenaamista, kyllä siinä apua tarvii ihan mielettömästi. Ja palavaa halua kehittyä ja oppia. Se vie vuosia, että sä alat olemaan hyvä siinä. Kuten mikä tahansa laji. Siitä oon onnellinen, että oon siellä salilla myös nuorempana käynyt ja nyt alkaa hiukan jo tuntumaan siltä, että tietää edes vähän mitä siellä tekee ja miten :) Vaikka toisaalta en tiedä yhtään mitään! Youtube, lehdet ja blogit auttaa paljon, mut ihan aloittelevalle suosittelisin kokeneempaa kaveria ja personal traineria katsomaan ja auttamaan.
Yhdeksi pahimmista kompastukivistä oon nyt huomannut alkoholin käytön. Enkä nyt puhu mistään lasillisesta parista viiniä, vaan ihan kunnon juhlimisesta. Seuraavana päivänä keho on ihan sekaisin, ihan hirveen työn takana pysyä fiksuissa syömisissä, kun keho huutaa hiilaria, rasvaa, suolaa, sokeria. Ja koska itsekään en enää oo parikymppinen niin kyllä se nuutunut, väsynyt, viluisa olo kestää vielä sen pari kolme päivää. Voin sanoa, että lauantaina kun juhlittiin työpaikan pikkujouluja niin kyllä vasta tänään on ollut normaali energinen olo. Huh! Mutta toisaalta rakastan hyviä juhlia, iloista seuraa ja tykkään viineistä ja drinkeistä.. Tällä hetkellä se hauskuus vielä ajaa ohi ja jaksaa just ja just kärsiä ne pari päivää.. Mutta eiköhän tammikuussa taas tee ihan poikaa pitää vähän tipatonta ja kökkiä kotona :)
Sitä vaan tässä koitin summata että ei se alkoholi tee hyvää laihdutukselle, jos moinen on mielessä. Ensinnäkin tulee hurjasti kaloreita ja keho menee sekaisin moneksi päiväksi, jolloin on vaikea tehdä hyviä valintoja syömisen suhteen.
Pikkujouluoutfittia. Vessassa kuvattuna toki. |
Sen olen tässä syksyllä mukavasti sisäistänyt, että mennään hyvän olon kautta. Ei nipoteta turhasta ja liikutaan siten mikä parhaalta tuntuu. Viikonloppuisin oon ottanut rennommin ja syönyt välillä vähän liikaakin, mutta tietty rentous ja valinnanvapaus tekee hyvää mielelle. Koitan aina ensisijaisesti ajatella mikä ruoka tekee mulle hyvää, sekä fyysisesti että henkisesti. Ja ajatella miten hienoa on, että pystyy liikkumaan ja treenaamaan. Kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta. Keho janoaa liikkumaan ja mulle rutiiniksi onkin nyt muodustunut muutama aamulenkki ja 3-4 salitreeniä viikossa. Tuntuu hyvältä määrältä se.
Ei se itsekuri vaan tahdonvoima!
Luonnonkaunis kuten hirvikin, salilla aamutuimaan.. |
Paino mulla viimeksi punnatessa oli 71kg, joten hiukan se on noussut alhaisimmasta lukemasta. Mutta oon ihan tietoisesti koittanut syödä vähän enemmän hiilareita, no koska lihakset. On se vähän vaikeaa koittaa tasapainotella tässä kun haluaisi lisää lihasta ja kuitenkin samaan aikaan läskiä pois.. Eeettätotanoinniii.. Koitan täs ny jotenkin tasapainotella, katotaan kuin käy :)
Ruokavaliossa mulla on hiukan tapahtunut muutosta, kun tuossa reilu kuukausi sitten alkoi olla päivittäisiä ihan hulluja vatsakipuja. Monena iltana itkin kaksinkerroin sohvalla. Jotenkin aloin miettimään maitorahkaa.. (No varmaan nyt niin trendikkään maidottoman ja viljattoman takia..) Siitä oli alkanut tulemaan kovin hapan olo syömisen jälkeen ja vatsaa usein kivistikin. Vaikka kuinka tykkään maitorahkasta, niin päätin kokeilla olla muutaman viikon ilman. Alkuun tuntui tosi vaikeelta korvata sitä millään, onhan se nyt niin helppo ja hyvä välipala ja sitä on tullut jo monta vuotta syötyä päivittäin. Vaklailin sit vähän Kukan ja Samin "Haluan olla minä"-prokkista ja otin heraa, pähkinöitä ja marjoja tilalle. Ja kumma kyllä ei se rahkan korvaaminen niin iso juttu ollutkaan. Tai mikä siinä nyt vaikeeta vois ollakaan; hera-hyvää, pähkinät-hyvää, marjat-hyvää. Tadaa!
Ja kyllä se mahakipu siitä sit pikkuhiljaa helpottikin. Lisäilin kyllä myös maitohappobakteereja ja psylliumkuitua ruokavalioon. Ja oikeastaan siitä se ajatus sit lähti ja vähän niinkö innostuinkin maidottomasta ja viljattomasta. Mutta silti rennosti!! :D Pakko kyllä myöntää et maha on paljon tyytyväisempi (ja litteämpi!!) nyt.. Mut kattotaan, niin kauan kuin tuntuu hyvältä, eikä mee turhan vaikeeks niin jatketaan.
Dodii! Riittäisköhän kuulumiset tälle kertaa. Ku se uni on meinaa ihan hirmu tärkeä! Ni kato pakko mennä ajois nukkumaan. Jotta jaksaa herätä aamulla salille! Onneksi on ihana sisko joka treenaa mun kanssa, oishan se yksin paljon vaikeampi päästä aamulla ylös ja salille. Thanks sys! <3
Pullistelu on parasta viihdettä! |
Ainiin, viimeksi kirjoittelin ja panikoin niistä kaverin fiftaribileistä. Hui hai! Kivat vaatteet kumminkin löysin ja olo oli hyvä ja tältä siellä sit näytin;
Kreisii!! :D
Kaikenkaikkiaan ja yhteenvetona ja näin viimeisiksi sanoiksi ja muutenkin on ilo kertoa, että mun syksy on mennyt tosi kivasti. Kai se on toi salin kirkas valohoito aamuisin, mikä tekee ihmisen onnelliseksi! :)
Pitäkää huolta! <3
-B
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)